Niina:
Monta unelmaa on nyt täyttynyt. Ja monta uutta unelmaa syntynyt. Matka oli upea, monipuolinen, hauska, väsyttävä, raskas, kevyt, hohdokas ja ennen kaikkea avartava. Minulle matkan kohokohdiksi nousivat Artesan viinitila Kalifornian Napa Valleyssa sekä ehdottomasti the FABULOUS Las Vegas. Pitäkää minua nyt niin junttituristina kun haluatte, mutta se paikka on aivan uskomaton. Epätodellisen satumainen. Kaupungeista New York jäi realistisessa mielessä lempparikseni. Siellä on kaikille kaikkea ja jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Pienenä pettymyksenä koin ehkä Los Angelesin, joka paljastui lähinnä kulissiksi. Suomaisena en voi käsittää jenkkien tapaa mielistellen kysellä jatkuvasti toistensa vointia ja jatkuvaa small talkin vääntämistä. Niitä ei tule ikävä. Tippauskulttuuriin pääsin edes jollain tapaa sisälle, mutta se on kaikkien epäkäytännöllisyyksien äiti. Kuten myös se että ravintolassa lasku tulee poikkeuksetta kaikille yhteisenä. Näistä pienistä epäkäytännöllisyyksistä huolimatta Yhdysvallat on kyllä hieno ja monipuolinen maa, johon haluaisi tutustua loputtomiin saakka.
P.S. Matkan lopulla koin pienen onnen hetken kun tajusin ostaneeni samaa kanelin makuista ksylitolipurukumia, jota Tori Amos käyttää keikoillaan. ;)
Jake:
Reilu kolmen viikon loma tuli niin tarpeeseen puolentoista vuoden lomattoman ajanjakson jälkeen. Meidän matka ei tosin kaikkein rentouttava loma ollut, mutta mahtavaa ja jokaisen tähän tuhlatun sentin arvoista on silti ollut. Kiirettä on pitänyt ja koko ajan pitänyt olla silmät ja korvat auki, jotta saa imettyä kaiken mahdollisen (ja välillä mahdottomaltakin vaikuttavan) mitä Yhdysvalloilla on tarjoa - tällä maalla on jokaiselle jotain. Mahdollisesti reissun hektisyyden tai ihan jostain muusta johtuvasta syystä olen oppinut myös itsestäni erittäin paljon. Tämä onkin hyvä kohta esittää lämpimät kiitokset ja kumartaa auliisti kanssamatkustajille, rakkaille ystävilleni, ja pyytää syvintä ymmärrystänne - you know what I mean.
San Francisco, New York, Philadelphia sekä pieni, mutta sitäkin vaikuttavampi Pismo Beach ovat jääneet muistoihini mieluisimpina paikkoina, joihin varmasti vielä joskus palaan. San Francisco ja sen alueista Castro on ehdottamasti oma suosikkini, jonne mielellään tulisin esimerkiksi vaihtoon, kunhan sen aika koittaa. Ei-niin-mieleisenä kokemuksena tulee nopeasti mieleen kylmä ja pelottava Baltimore, josta ei ihan hirveästi jäänyt käteen sekä Napa Valleyn ruokaöverit - oli nimittäin Niemellä pikkusen huono olo...
Lukemattomia kokemuksia rikkaampana palaan perjantaina toimistolle ja alan suunnitteleen ensi kesän reissua Ausseihin ja vielä fiilistelen meidän Road Trippiä!
Jaakko
Mira:
Kello on New Yorkin aikaa 00:10 ja Suomen aikaa 07:10. Istutaan Finnairin kyydissä kohti Helsinkiä ja tunnelmat on sekavat. Henkilökohtaisesti toivoin, että lähtöpaikkaamme olisi iskenyt pienehkö lumimyrsky tai vastaava, jonka vuoksi lennot kotiin olisi siirtyneet vaikka semmoiset nelisen päivää. (Siis joku pikku pyry ei mikään joka aiheuttaisi suurempaa haittaa väestölle.)
Moni ajatus ennen reissua muuttui matkan varrella ja muistan kokeneeni ahaa-hetkiä mutta nyt väsyneenä en muista yhtäkään. Kuten aiemmin olen jossain sosiaalisessa mediassa todennut, aivot eivät tule tämän kaiken kokeman ja näkemän perässä samaan tahtiin, eli oma matkani jatkuu vielä kotona.
Yhdysvallat ja erityisesti New York ovat olleet yksi todelllla pitkäaikaisista unelmista ja on hankala käsittää, että toteutimme juuri reissun, jonka kauniina kesäyönä viinilasien ääressä keksimme. Mitään en kadu, mitään en jää jossittelemaan. Jään ainoastaan kaipaamaan ja elän toivoen ,että tulen vierailemaan kyseisessä maassa vielä useasti.
Itselleni reissun parhaat palat tarjosi New York. Se oli kaikkea sitä mitä tiesin ja toivoin ja enemmänkin. Silti toivon, että seuraava vierailukertani Isoon Omenaan sijoittuu kesään. Täytyy sanoa, että kun palasimme länsirannikolta itään, odotin kokoajan pääsyä New Yorkiin. Kun se hetki viimein koitti, tuntui kuin olisin tullut kotiin. Gotta love NYC. Kaikkine sivukujineen, metroreitteineen ja nähtävyyksineen kaupunki on ihana! Minun kaupunkini. Ihmiset siellä ovat one of a kind omalla tavallaan ja todella huomaa sen, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Toki epäkohtiakin löytyy, mutta mistäpä ei. Mutta nyt ei muistella niitä, muistellaan niitä parhaita. Ihania. Rakkaita.
Mieleenpainuvimpia hetkiä olen kokenut myös Los Angelesissa, joka oli toinen eniten odottamaan kohde. Erityisesti luksus, jota kaupunki tarjoaa erittäin varakkaille, kiehtoi minua. Nimenomaan varakkaimmilla alueilla kaupunki näytti kauniilta, lähes epätodelliselta. Tosin oli pakko herätä myös huomaamaan, että elämä ns.tavispuolella ei ollut kovinkaan kummoista. Kuten Niina aiemmin jo totesikin, kaikki tuntui välillä hieman kulissinomaiselta. Angeles on hyvä paikka turisteille. Turistina on helppoa, kaikki parhaat palat tarjotaan maksua vastaan ja jos et halua, askeltakaan ei tarvitse itse taittaa. Lämpimästi suosittelen omatoimista ajelua Hollywood Hillsien kukkuloille, Beverly Hillsiin ja Bel Airiin. Myös Venice Beach ja Santa Monica kannattaa ajoittaa valoisaan ja lämpimään aikaan. Kaikenkaikkiaan, tykkäsin Losista ja olisin toivonut hieman pidempää vierailua sinne.
Muita ehdottomasti minun suosikkejani ovat olleet Washington, Pismo Beach, Philadelphia, San Francisco ja Las Vegas. Kokonaisuudessaan myös automatkamme San Diegosta Sacramentoon oli loistava! Auto ei olisi voinut olla parempi ja kelitkin suosivat meikäläisiä. :) Luottokorttini tykkäsi eniten premium outleteista ja ruokahaluni takertui rapsakkaan jenkkipitsaan ja kalkkunavoileipiin. Monet kahvit on napattu Starbucksista, Walmartit ja Safewayt, sekä Macy's ovat tulleet erittäin tutuiksi ja hotelli/motellielämää on saanut viettää mahan täydeltä. Las Vegasissa suosittelen ehdottomasti Hard Rock Hotel & Casinoa, itärannikolla Courtyard Marriott- hotelliketjua ja budjettimatkaajille Travelodge-motelliketjua. Länsirannikon ihmisistä täytyy vielä mainita heidän avoimuutensa ja huomattavasti parempi palveluasenne kuin idässä.
Nyt jo ehkä uskaltaa ääneen sen sanoa, että ollaan selvitty loistavasti ilman suurempia ongelmia tai muuttujia koko reissun ajan! Koettiin yksi erittäin huono lento, yksi erittäin kamala motelli ja meikäläisen alkumatkan passisekoilutkin saatiin hoidettua. Niin, ja karmivia öttiäisiäkään ei tullut vastaan kuin vasta viimeisenä päivänä! Hyvä meidän joukkue!
Tunti lentoaikaa jäljellä ja en oo nukkunu yhtään. Saas nähä. Paljon tuli taas tekstiä mutta niin vähän asiaa ja murto-osa kaikesta mitä mielessä liikkuuu.
Reissusta jää käteen niin paljon hyvää, että tulen muistelemaan tätä kaikkea aina ilolla ja rakkaudella. Kiitos Niina, Olli ja Jaakko. Kiitos Ameriiikka.
Bye bye Hollywood Hills ja Long live the King yo! ;)
Until we meet again.
Love, M.
Four homies heading to the U.S. in January for the Road Trip of their lives.
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
The end of the rainbow
Junan saavuttua New Yorkin Penn Stationille päätimme ottaa taksin hotellille. No se ei ehkä ihan ollut paras idea, sillä auton takaluukku ei runsaista matkatavaroisamme johtuen pysynyt kiinni. Jälleen kerran jollain ihme tuurilla selvisimme tästäkin hyvin, ehjin matkalaukuin. No, sitten saavuimmekin "hotellille", joka oli ilmeisesti enemmänkin hostelli. Respan mies ilmoitti, että heidän varausjärjestelmänsä ei toiminut, joten saimme onneksi vähän paremman huoneen kuin mistä olimme maksaneet. Huone oli aika mielenkiintoinen ja ensimmäiseksi yöksi työnsimme oven eteen huonekaluja ja matkalaukkuja. J bongasi seinältä kivan mutanttiötökän, joten seuraavan yön nukuimmekin valot päällä ja sänky vedettiin kauemmas seinästä. Nyt saa vaan toivoa ettei se ehtinyt munia laukkuihin, HYI!! Ilmeisesti Suomessa on nyt sen verran lauhaa, ettei auta edes yrittää viedä laukkuja pakkaseen kotona. Onneksi pakastin on tyhjänä.
No mutta, New York oli yhtä upea kuin alkumatkastakin. Tunsin itseni kotoisaksi ja hyvin onnekkaaksi kävellessäni jälleen niitä hienoja katuja. Ja voin kertoa että kävelyä olikin riittämiin! Heti aamusta menimme metrolla Battery Parkiin, jossa olimmekin lähes ainoat turistit. Dinerin tarjoilija kertoi, että Nycissä satoi tämän talven toinen lumi. Tuuli oli kova ja kyllä näin suomalainenkin oli aika kovilla siellä kävellessään. Battery Parkin vierestä otimme ilmaisen lautan Staten Islandille ja ihailimme Statue of Libertyä. Palattuamme takaisin Manhattanille lumisade oli muuttunut rae/räntä/vesisateeksi. No ei siinä mitään, minä uudet UGG:t jalassa lammikoita kahlaten ja Miss Kela O'Hara sukat märkinä reikä kengissä urheina suomalaisturisteina kävelimme kohti unelmakauppaa Century 21. Ruuhka oli pahempi kuin kaikkien Stockmannien Hullut päivät yhteensä, mutta kengät litisten kahlasivat läpi kaikki merkkilaukut, huivit, hajuvedet ja kengät. Niin ne kengät, löysin matkan toiset UGG-kengät alle 100 €! Kävelyurakkamme jatkui Victoria's Secretille, joka oli muuten Nycissä paljon hienompi kuin lännen ko. liikkeet. Kola-Olli kävi tietokonekaupassa asioimassa sillä aikaa. Mr. J oli ottamassa välikuolemaa hotellilla. Nössö. Kyllä me naiset jaksettiin.
Shoppailukierroksen jälkeen kiireessä otimme metron takaisin hotellille ja vähän aikaa ehdimme levähtää kunnes otimme taas metron, kohti Brooklyniä. Tiedossa oli siis varsinkin Ollin odottama NBA-ottelu. Brooklyn Nets vs. Orlando Magic. Me muut odotimme peliltä lähinnä halpaa hodaria ja olutta, mutta kaikki oli aivan ylihinnoiteltua. Peli oli kyllä mahtava kokemus, vaikken itse pelistä mitään ymmärtänytkään. Seurasin lähinnä mainoksia ja pelaajien lähikuvia screeniltä. Jenkeissä kaikki on tietenkin isompaa (no pun intended) ja pelistä oli tehty suuri show. Jos Suomessa yritettäisiin samanlaisia väliaikanumeroita, olisi se varmasti aika koomista ja väkinäistä.
Viimeinen päivä Nycissä aloitettiin aamukävelyllä hotellin lähellä sijaitsevaan Central Parkiin. Hieno paikka näin talvellakin. Oravat vaikuttavat hyvin kesyiltä kaupunkialueella ja Battery Parkissa yksi hyvinsyönyt orava innostui hyppäämään ja kiipeämään Ollin jalkaan. Heh.
Pitkästä-aikaa-terveellisen aamupalan jälkeen otimme piiiitkän metromatkan JFK:n lentokentälle. Laukkua sai raahata pysäkkien välillä hiki selkää pitkin valuen, mutta säästimme kymmeniä dollareita taksiin verrattuna. Kentällä teimme vielä viime hetken tuliaisostoksia ja rahantuhlausmorkkiksissa siirrymme koneeseen. Saimme tosiaan checkattua itsemme exit-paikoille koneen keskelle, joten edessämme ei istunut ketään ja jalkatilaa oli ruhtinaallisesti. Finnair tarjoaa lennolla kaikille matkustajille ilmaiseksi viihdepaketn, joten lento kuluu mukavasti esim. leffoja katsellessa. Heti aluksi halusimme nähdä tietenkin Las Vegasissa kuvatun legendaarisen The Hangover -elokuvan ja bongailimme tuttuja kuvauspaikkoja. Ilmeisesti täytyy nyt katsoa kaikki jenkkileffat ja tv-sarjat uudestaan, koska nyt ne näkee vähän eri silmin. :)
Pahoittelen myöhästynyttä blogipäivitystä. Yhteinen datapakettimme tuli tiensä päähän ja JFK ei tarjonnut ilmaista wifi-yhteyttä.
Nyt olemme palanneet Suomeen. Olo on haikea, mutta onnellinen. Ja ennen kaikkea VÄSYNYT.
3,5 viikkoa, n. 16 kaupunkia, 7 osavaltiota. Lukuisia pizza sliceja ja burgereita, salaatteja ja pari pulloa ranch-kastiketta sekä monta gallonaa erinäisiä softdrinksejä. Lukuisia hotelleja, motelleja ja likaisia julkisia vessoja. Paljon ystävällisiä jenkkejä ja paljon töykeitä jenkkejä. Lukemattomia "How are you?" -kyselyjä. 3 junamatkaa ja 5 maan sisäistä lentoa. Kilometrejä reilusti yli 25 000. Huh. Jokainen kertokoon omat mietteensä tästä kaikesta.
This is not the time nor the place for the broken hearted
'Cause this is the end of the rainbow
Where no one can be too sad
t. N
No mutta, New York oli yhtä upea kuin alkumatkastakin. Tunsin itseni kotoisaksi ja hyvin onnekkaaksi kävellessäni jälleen niitä hienoja katuja. Ja voin kertoa että kävelyä olikin riittämiin! Heti aamusta menimme metrolla Battery Parkiin, jossa olimmekin lähes ainoat turistit. Dinerin tarjoilija kertoi, että Nycissä satoi tämän talven toinen lumi. Tuuli oli kova ja kyllä näin suomalainenkin oli aika kovilla siellä kävellessään. Battery Parkin vierestä otimme ilmaisen lautan Staten Islandille ja ihailimme Statue of Libertyä. Palattuamme takaisin Manhattanille lumisade oli muuttunut rae/räntä/vesisateeksi. No ei siinä mitään, minä uudet UGG:t jalassa lammikoita kahlaten ja Miss Kela O'Hara sukat märkinä reikä kengissä urheina suomalaisturisteina kävelimme kohti unelmakauppaa Century 21. Ruuhka oli pahempi kuin kaikkien Stockmannien Hullut päivät yhteensä, mutta kengät litisten kahlasivat läpi kaikki merkkilaukut, huivit, hajuvedet ja kengät. Niin ne kengät, löysin matkan toiset UGG-kengät alle 100 €! Kävelyurakkamme jatkui Victoria's Secretille, joka oli muuten Nycissä paljon hienompi kuin lännen ko. liikkeet. Kola-Olli kävi tietokonekaupassa asioimassa sillä aikaa. Mr. J oli ottamassa välikuolemaa hotellilla. Nössö. Kyllä me naiset jaksettiin.
Shoppailukierroksen jälkeen kiireessä otimme metron takaisin hotellille ja vähän aikaa ehdimme levähtää kunnes otimme taas metron, kohti Brooklyniä. Tiedossa oli siis varsinkin Ollin odottama NBA-ottelu. Brooklyn Nets vs. Orlando Magic. Me muut odotimme peliltä lähinnä halpaa hodaria ja olutta, mutta kaikki oli aivan ylihinnoiteltua. Peli oli kyllä mahtava kokemus, vaikken itse pelistä mitään ymmärtänytkään. Seurasin lähinnä mainoksia ja pelaajien lähikuvia screeniltä. Jenkeissä kaikki on tietenkin isompaa (no pun intended) ja pelistä oli tehty suuri show. Jos Suomessa yritettäisiin samanlaisia väliaikanumeroita, olisi se varmasti aika koomista ja väkinäistä.
Viimeinen päivä Nycissä aloitettiin aamukävelyllä hotellin lähellä sijaitsevaan Central Parkiin. Hieno paikka näin talvellakin. Oravat vaikuttavat hyvin kesyiltä kaupunkialueella ja Battery Parkissa yksi hyvinsyönyt orava innostui hyppäämään ja kiipeämään Ollin jalkaan. Heh.
Pitkästä-aikaa-terveellisen aamupalan jälkeen otimme piiiitkän metromatkan JFK:n lentokentälle. Laukkua sai raahata pysäkkien välillä hiki selkää pitkin valuen, mutta säästimme kymmeniä dollareita taksiin verrattuna. Kentällä teimme vielä viime hetken tuliaisostoksia ja rahantuhlausmorkkiksissa siirrymme koneeseen. Saimme tosiaan checkattua itsemme exit-paikoille koneen keskelle, joten edessämme ei istunut ketään ja jalkatilaa oli ruhtinaallisesti. Finnair tarjoaa lennolla kaikille matkustajille ilmaiseksi viihdepaketn, joten lento kuluu mukavasti esim. leffoja katsellessa. Heti aluksi halusimme nähdä tietenkin Las Vegasissa kuvatun legendaarisen The Hangover -elokuvan ja bongailimme tuttuja kuvauspaikkoja. Ilmeisesti täytyy nyt katsoa kaikki jenkkileffat ja tv-sarjat uudestaan, koska nyt ne näkee vähän eri silmin. :)
Pahoittelen myöhästynyttä blogipäivitystä. Yhteinen datapakettimme tuli tiensä päähän ja JFK ei tarjonnut ilmaista wifi-yhteyttä.
Nyt olemme palanneet Suomeen. Olo on haikea, mutta onnellinen. Ja ennen kaikkea VÄSYNYT.
3,5 viikkoa, n. 16 kaupunkia, 7 osavaltiota. Lukuisia pizza sliceja ja burgereita, salaatteja ja pari pulloa ranch-kastiketta sekä monta gallonaa erinäisiä softdrinksejä. Lukuisia hotelleja, motelleja ja likaisia julkisia vessoja. Paljon ystävällisiä jenkkejä ja paljon töykeitä jenkkejä. Lukemattomia "How are you?" -kyselyjä. 3 junamatkaa ja 5 maan sisäistä lentoa. Kilometrejä reilusti yli 25 000. Huh. Jokainen kertokoon omat mietteensä tästä kaikesta.
This is not the time nor the place for the broken hearted
'Cause this is the end of the rainbow
Where no one can be too sad
t. N
maanantai 28. tammikuuta 2013
Philadelphia, "The City That Loves You Back"
Moikkamoi!
En itse aiemmin tiennyt kuinka kaunis, puhdas ja suuri Philadelphia on. Philadelphian metropolialueella asuu kuusi miljoonaa asukasta - ollen näin Yhdysvaltain viidenneksi suurin metropolialue. Philadelphia Downtown tosiaan yllätti meidät puhtaudellaan, roskia kaduilla näkyi todella vähän ja kadut olivat suhteellisen siistit myös laitapuolenkulkijoista. Henkilökohtaisesti sijoitan Phillyn TOP 3- kaupunkeihin, joissa olemme käyneet.
Pitkästä aikaa nukuimme kunnon yöunet, heräsimme rennosti vasta yhdeksän maissa. Yhden jälkeen luovutimme huoneen ja suuntasimme lähimmälle huikopalapaikalle, Chili's- nimiseen ketjuun. Aamun (lue: koko päivän) kalorit tankattuamme lähdimme kävelykierrokselle ympäri kaupunkia. Matkaa kertyi noin 5 kilometriä, jonka aikana nähtiin mm. LOVE Park, the Liberty Bell, Independence Hall sekä upea Phildelphia City Hall. "Pikaisesti" käytiin myös Macy's- tavaratalossa. Tämä Macy's oli upea ilmestys - noin kymmenestä vieraillusta selvästi paras - marmorilattioineen, urkusoittajineen ja extra discounteineen.
Juuri nyt pingotetaan junassa kohti New York Penn Stationia, matka kestää noin 1,5h.
Huomenna Nykissä vielä Vapaudenpatsas, Keskuspuisto, Wall Street sekä NBA- korismatsi Brooklyn Nets vastaan Orlando Magic, jossa mun, Liisan ja Kelahaaran onneksi tarjotaan halpaa viinaa ja safkaa. ;)
Alla vielä kuva isälle kuljettimesta täällä itärannikolla, turistiluokan vaunut.
-J
En itse aiemmin tiennyt kuinka kaunis, puhdas ja suuri Philadelphia on. Philadelphian metropolialueella asuu kuusi miljoonaa asukasta - ollen näin Yhdysvaltain viidenneksi suurin metropolialue. Philadelphia Downtown tosiaan yllätti meidät puhtaudellaan, roskia kaduilla näkyi todella vähän ja kadut olivat suhteellisen siistit myös laitapuolenkulkijoista. Henkilökohtaisesti sijoitan Phillyn TOP 3- kaupunkeihin, joissa olemme käyneet.
Pitkästä aikaa nukuimme kunnon yöunet, heräsimme rennosti vasta yhdeksän maissa. Yhden jälkeen luovutimme huoneen ja suuntasimme lähimmälle huikopalapaikalle, Chili's- nimiseen ketjuun. Aamun (lue: koko päivän) kalorit tankattuamme lähdimme kävelykierrokselle ympäri kaupunkia. Matkaa kertyi noin 5 kilometriä, jonka aikana nähtiin mm. LOVE Park, the Liberty Bell, Independence Hall sekä upea Phildelphia City Hall. "Pikaisesti" käytiin myös Macy's- tavaratalossa. Tämä Macy's oli upea ilmestys - noin kymmenestä vieraillusta selvästi paras - marmorilattioineen, urkusoittajineen ja extra discounteineen.
Juuri nyt pingotetaan junassa kohti New York Penn Stationia, matka kestää noin 1,5h.
Huomenna Nykissä vielä Vapaudenpatsas, Keskuspuisto, Wall Street sekä NBA- korismatsi Brooklyn Nets vastaan Orlando Magic, jossa mun, Liisan ja Kelahaaran onneksi tarjotaan halpaa viinaa ja safkaa. ;)
Alla vielä kuva isälle kuljettimesta täällä itärannikolla, turistiluokan vaunut.
-J
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Britit, venäläiset, italialaiset, saksalaiset ja kanadalaiset täällä terve.
Yllä mainittuna siis kaikki maat, joiden kansalaisiksi meitä on tähän mennessä luultu.
Nyt pölähimmä Philadelphiaan eli Phillyyn. Tulimma junalla Washington D.C:stä. Mua väsyttää niin voi tulla vähän sekavaa tekstiä. Ja on nälkä. Pizzaa on tulossa, jos on. Se pizzamies ja minä ei ihan ymmärretty toisiamme eli saapa nähä mihin Kansasiin mää tein tilauksen.
Joo eli Baltimore käytiin juosten läpi. Ei juostu siksi että olis ollu kiire vaan siksi ku vähän pelotti. Kysyttiin hotellilta, että miten päästään eräälle nähtävyydelle kävellen ja saatiin ensinnäkin pitkä kummastunut katse, koska aiottiin siis kävellä. Täällä ei ihmiset kauheasti kävele. No, tyyppi neuvoi meille reitin ja sanoi, että kyseinen reitti on hieman pidempi, mutta turvallisempi. Että silleen. Hyvin se meni.
Lyhyen katsauksen jälkeen lähettiin Penn Stationille ootteleen veeärrää, eli junnaa Vasintton Dii Siihin. No ei menny ihan ku Strömsössä, eli ooteltiin semmoset reippaat kolome tuntia likaisella aseman penkillä. No ei se penkki oikeesti ollu kovin likainen mutta ite asema oli meleko nuhjunen. Vessassa odotti karmeat hajut ja ilmeisesti naisetkin olivat opetelleet seisaaltaan pissaamisen jaloa taitoa, kun reunukset olivat valkoisen sijaan keltaiset. Pahoittelen tätä mielikuvaa.
Näläkähän se sitten tuli ja asemalla oli yksi ainut baari, josta tilattiin pientä purtavaa ja osa otti muutaman drinksun, nääs hintaa juomilla oli hätäset 1 dollaria. Sitten tuli juna,myöhässä, mutta tuli kummiski. Matka kesti noin tunteroisen täpötäyessä junankopperossa, mutta oli mukava päästä lämpimään junnaan. Ku päästiin laiturille niin erään Teksasilaisen miehen kanssa naureskeltiin, kun junan eteiset oli umpijäässä ja lumen peitossa. Siis oikeesti, niinku ois pieneen lumilinnaan astunu. Herra nappas muutaman kuvan kyseisestä ilmiöstä ja jatkettiin omille teillemme.
Perillä Washingtonissa odotti kirpeä pakkanen ja pitkä taksijono. Majoituspaikkana oli yksi reissun parhaimmista, eli Courtyard Marriott Convention Center. Hyvää palvelua ja siisti huone. Sijainti myöskin parasta A-luokkaa. Koska kaupunki tarjoaa paljon nähtävää, herättiin jo kuudelta ei-niin-virkeinä ja lähdettiin tepsuttelemaan nähtävyyksille. Washington on yksi eniten odottamistani kohteista, koska mää tykkään kaikesta mikä liittyy jotenkin jenkkien lakijuttuihin ja poliisijuttuihin ja presidenttijuttuihin ja kaikkeen semmoseen issoon ja salaseen ja vaikutusvaltaseen ja sotajuttuihin. :):):):)
Matkalla nähtiin siis mm. Capitol Hill, the White House, Washington Monument ja FBI:n päämaja. Mää olin ihan täpinöissä ja valakosella mökillä aavistus kyyneltä tipahti ku mua niin jännitti.
Käveltiin aika pitkä reitti ja nälkähän se sieltä saapui. Löydettiin hyvä salaattibaari jossa nautittiin makoisat annokset. Tehtiin myös pientä shoppailua, jonka aikana minusta tuli superturisti ja ostin mm. Obama-krääsää. Kohta kotijääkaappia koristaa komeat magneetit! Me ollaan Siis Malisen Liisan kanssa ostettu joka kaupungista magneetti muistoksi.
Iltasella poikettiin myös eräässä, melko tuntemattomassa pikaruokaravintolassa jonka nimi oli joku McRonaldo tai jotain. Vartija ei vissiin tykännyt meikäläisisten kovaäänisestä naurusta kun hienovaraisesti saimme häädöt kyseisestä paikasta..
Nyt ollaan tultu siis junalla Philadelphiaan ja yövytään hotellissa nimeltä Courtyard Marriott Downtown. Koska kaikkia väsyttää ja lähtee niin levotonta vitsiä, niin ajateltiin painella nukkumaan ja nukkua ainaki yhdeksään!!! Jaakko haluais mennä uimaan, mutta altaalla on 2836 pikkulasta niin se e mahdu sinne poskiin. Huomenna kierrellään kaupunkia Ollin johdolla, koska Oletzoni on käyny täällä aiemminki. Se on meidän personal raineri huomenna.
P.S Niinalla on ikävä Vegasiin. Se laulaa kokoajan sitä Elviksen Viva Las Vegasia. Kannattaa muuten kattoa YouTubesta video Bellagion suihkulähteistä Con te partiron siivittämänä. Löytyy ku kirjoittaa jotain Bellagio water fountains Con te partiro. Oli mielettömän hienoja esityksiä siellä, meillä on myös muutama oma video kuvattuna.
Nyt me katsotaan Shawshank redemptionia ja nauretaan levottomina huonoille jutuille. Kohta me nukahetaan. Mää paan tähän loppuun jotain sekalaisia kuvia ku ei edelleen saada niitä uusia tänne purettua.
P.P.S Olli suosittelee YouTubesta laulua Aki Mäki - tämä yö, con te partiro.
Kyllä meillon hauskaa mä kerton teile!
Love, M
Nyt pölähimmä Philadelphiaan eli Phillyyn. Tulimma junalla Washington D.C:stä. Mua väsyttää niin voi tulla vähän sekavaa tekstiä. Ja on nälkä. Pizzaa on tulossa, jos on. Se pizzamies ja minä ei ihan ymmärretty toisiamme eli saapa nähä mihin Kansasiin mää tein tilauksen.
Joo eli Baltimore käytiin juosten läpi. Ei juostu siksi että olis ollu kiire vaan siksi ku vähän pelotti. Kysyttiin hotellilta, että miten päästään eräälle nähtävyydelle kävellen ja saatiin ensinnäkin pitkä kummastunut katse, koska aiottiin siis kävellä. Täällä ei ihmiset kauheasti kävele. No, tyyppi neuvoi meille reitin ja sanoi, että kyseinen reitti on hieman pidempi, mutta turvallisempi. Että silleen. Hyvin se meni.
Lyhyen katsauksen jälkeen lähettiin Penn Stationille ootteleen veeärrää, eli junnaa Vasintton Dii Siihin. No ei menny ihan ku Strömsössä, eli ooteltiin semmoset reippaat kolome tuntia likaisella aseman penkillä. No ei se penkki oikeesti ollu kovin likainen mutta ite asema oli meleko nuhjunen. Vessassa odotti karmeat hajut ja ilmeisesti naisetkin olivat opetelleet seisaaltaan pissaamisen jaloa taitoa, kun reunukset olivat valkoisen sijaan keltaiset. Pahoittelen tätä mielikuvaa.
Näläkähän se sitten tuli ja asemalla oli yksi ainut baari, josta tilattiin pientä purtavaa ja osa otti muutaman drinksun, nääs hintaa juomilla oli hätäset 1 dollaria. Sitten tuli juna,myöhässä, mutta tuli kummiski. Matka kesti noin tunteroisen täpötäyessä junankopperossa, mutta oli mukava päästä lämpimään junnaan. Ku päästiin laiturille niin erään Teksasilaisen miehen kanssa naureskeltiin, kun junan eteiset oli umpijäässä ja lumen peitossa. Siis oikeesti, niinku ois pieneen lumilinnaan astunu. Herra nappas muutaman kuvan kyseisestä ilmiöstä ja jatkettiin omille teillemme.
Perillä Washingtonissa odotti kirpeä pakkanen ja pitkä taksijono. Majoituspaikkana oli yksi reissun parhaimmista, eli Courtyard Marriott Convention Center. Hyvää palvelua ja siisti huone. Sijainti myöskin parasta A-luokkaa. Koska kaupunki tarjoaa paljon nähtävää, herättiin jo kuudelta ei-niin-virkeinä ja lähdettiin tepsuttelemaan nähtävyyksille. Washington on yksi eniten odottamistani kohteista, koska mää tykkään kaikesta mikä liittyy jotenkin jenkkien lakijuttuihin ja poliisijuttuihin ja presidenttijuttuihin ja kaikkeen semmoseen issoon ja salaseen ja vaikutusvaltaseen ja sotajuttuihin. :):):):)
Matkalla nähtiin siis mm. Capitol Hill, the White House, Washington Monument ja FBI:n päämaja. Mää olin ihan täpinöissä ja valakosella mökillä aavistus kyyneltä tipahti ku mua niin jännitti.
Käveltiin aika pitkä reitti ja nälkähän se sieltä saapui. Löydettiin hyvä salaattibaari jossa nautittiin makoisat annokset. Tehtiin myös pientä shoppailua, jonka aikana minusta tuli superturisti ja ostin mm. Obama-krääsää. Kohta kotijääkaappia koristaa komeat magneetit! Me ollaan Siis Malisen Liisan kanssa ostettu joka kaupungista magneetti muistoksi.
Iltasella poikettiin myös eräässä, melko tuntemattomassa pikaruokaravintolassa jonka nimi oli joku McRonaldo tai jotain. Vartija ei vissiin tykännyt meikäläisisten kovaäänisestä naurusta kun hienovaraisesti saimme häädöt kyseisestä paikasta..
Nyt ollaan tultu siis junalla Philadelphiaan ja yövytään hotellissa nimeltä Courtyard Marriott Downtown. Koska kaikkia väsyttää ja lähtee niin levotonta vitsiä, niin ajateltiin painella nukkumaan ja nukkua ainaki yhdeksään!!! Jaakko haluais mennä uimaan, mutta altaalla on 2836 pikkulasta niin se e mahdu sinne poskiin. Huomenna kierrellään kaupunkia Ollin johdolla, koska Oletzoni on käyny täällä aiemminki. Se on meidän personal raineri huomenna.
P.S Niinalla on ikävä Vegasiin. Se laulaa kokoajan sitä Elviksen Viva Las Vegasia. Kannattaa muuten kattoa YouTubesta video Bellagion suihkulähteistä Con te partiron siivittämänä. Löytyy ku kirjoittaa jotain Bellagio water fountains Con te partiro. Oli mielettömän hienoja esityksiä siellä, meillä on myös muutama oma video kuvattuna.
Nyt me katsotaan Shawshank redemptionia ja nauretaan levottomina huonoille jutuille. Kohta me nukahetaan. Mää paan tähän loppuun jotain sekalaisia kuvia ku ei edelleen saada niitä uusia tänne purettua.
P.P.S Olli suosittelee YouTubesta laulua Aki Mäki - tämä yö, con te partiro.
Kyllä meillon hauskaa mä kerton teile!
Love, M
perjantai 25. tammikuuta 2013
Good morning Baltimore!
Saavuimme Las Vegasista Dallasin kautta Baltimoreen, Marylandin osavaltion sydämeen. Olimme hotellilla vähän tämän päivän puolella viime yönä. Hotellissa ei mitään vikaa, mutta pakkasen runtelema kaupunki vaikutti vähintäänkin pelottavalta. Maisemat olivat kuin Max Payne -peleistä, jäisiä autoja ja höyräviä kaivoja, eikä tietenkään yhtään ihmistä ulkona (tähän saattoi toki vaikuttaa myös ajankohta, sillä kello löi noin yhtä). Naapurin Subwaysta haettiin yöpalat kyytiin ja nukkumaan.
Hotellin aamupala oli kenties reissun paras, oli pekonia ja munaa jos jonkinlaista. Näin ollen, jos joku sattuu Baltimoreen eksymään, majoittukaa ihmeessä Hampton Inn & Suites Inner Harbor -hotellissa. Baltimoressa kävimme pienen kävelyretken, jonka varrella tarkastimme Peabody Instituten, josta Niinan hulluuden rajamailla kannattama Tori Amos potkittiin ulos hänen kapinahenkisyytensä vuoksi. ;) ( Niina kertokoon tästä oman mielipiteensä)
Baltimoresta ei ihmeitä jäänyt käteen, mutta tulipahan käytyä. Nyt odotamme junaa Washingtoniin, joka on tietysti vähän myöhässä. Kivaa!
Lippu korkeella
-op
"Pölähimmä tänne Tallasiin" - M. Kela O'Hara
Las Vegas on nyt nähty ja koettu. What Happens in Vegas Stays in Vegas. Muistaakseni biletin ainakin George Clooneyn kanssa. Kolme yötä Vegasissa oli aivan tarpeeksi, koska yliannostus kyseistä kaupunkia kohtaan tulee helposti. Ehdimme nähdä kaiken haluamamme paikat, kuten Caesar's Palacen, Mandalay Bayn shark reefin, Fremont streetin, Bellagion suihkulähteet, Vegas-kyltin jne. Ihana ihana paikka. Ostimme kahden päivän hop on/hop off -bussilipun, joka oli oikein kätevä. Yhden autokyydin saimme ilmaiseksi eräältä paikalliselta mieheltä joka oli vierestä seurannut meidän odottavan taksia ainakin tunnin lähtiessämme pesulasta. Kivaa. Todella ei-suomalaista. Vegasista olisi montakin tarinaa kerrottavana, mutta kohta alkaa boarding Baltimoren koneeseen. Istumme siis Dallasin kentällä odottamassa. Takaisin kylmälle itärannikolle. Kuvia tulee myöhemmin. ;)
Täällä kentällä on muuten tuommonen golf-autokyyditys jolla pääsee Mäkkärille. Hah!!
Terveisin, N
Täällä kentällä on muuten tuommonen golf-autokyyditys jolla pääsee Mäkkärille. Hah!!
Terveisin, N
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Hard Rock Casino & Hotel in Las Vegas, NV
Las Vegas on upea, keinotekoinen, absurdi, stinky, röökimuijan unelma ja kaikkea muuta kuin banaali. Täällä voi tehdä ihan mitä päähän juolahtaa - kun hinnasta sovitaan. Mahtavaa kun samasta kaupungista löytyy Pariisi, New York, yms.. Suosittelen että kaikkien tulisi tämä mahtava, koko kaupungin kokoinen valoshow nähdä ainakin kerran elämässä - se riittänee, ellet ole 75-vuotias kokovartalospandexiin pukeutunut eläkeläinen, joka tulee tänne pelaileen 25snt pelikonetta viikoksi vuosi toisensa jälkeen. Kyseistä profiilia nimittäin täältä löytyy...
M, N ja O on ollut pesulassa jtn kolme tuntii jo, mä käväsin tsekkaan poolin ja otin ihan vähän täniä, upee Nirvana Pool tässä hotellissa. Aivan mahtava mesta. Ollaan HRH Tower Suite- nimisessä huoneessa, jossa erikseen olohuone, törkeen iso kylppäri ja erikseen viel makkari, jossa extramukavat sängyt - tänne vois jäädä pidemmäksikin aikaa. Meillä on ihan oma reception, concierge, room service ja sisäänkäynti. Alla pari kuvaa kyseisestä majoituksesta.
Kunhan muut tulee, otetaan hop on hop off- bussi ja mennään Stratosphere- nimiselle casinolle ja nimenomaan sen C Baariin - bottomless häppärit löydettiin sieltä... That's all! Huomenna sit katsellaan mm Las Vegas Sign, Belaggio, Fremont St ja paljon muuta.
Stay tuned,
J
PS. SG - Love You Like a Love Song on meidän kaikkien uusi puhelimen soittoääni.
M, N ja O on ollut pesulassa jtn kolme tuntii jo, mä käväsin tsekkaan poolin ja otin ihan vähän täniä, upee Nirvana Pool tässä hotellissa. Aivan mahtava mesta. Ollaan HRH Tower Suite- nimisessä huoneessa, jossa erikseen olohuone, törkeen iso kylppäri ja erikseen viel makkari, jossa extramukavat sängyt - tänne vois jäädä pidemmäksikin aikaa. Meillä on ihan oma reception, concierge, room service ja sisäänkäynti. Alla pari kuvaa kyseisestä majoituksesta.
Kunhan muut tulee, otetaan hop on hop off- bussi ja mennään Stratosphere- nimiselle casinolle ja nimenomaan sen C Baariin - bottomless häppärit löydettiin sieltä... That's all! Huomenna sit katsellaan mm Las Vegas Sign, Belaggio, Fremont St ja paljon muuta.
Stay tuned,
J
PS. SG - Love You Like a Love Song on meidän kaikkien uusi puhelimen soittoääni.
maanantai 21. tammikuuta 2013
The State Capital, Sacramento
Quality Inn and Suites Sacramentossa ei ihan vakuuta, non-smoking huoneessa tuoksuu ihan sama kuin Tikanpöntössä ja lakanoissa on taas jtn töhnää. Ihan sama, väsyttää sen verran että eiköhän toi kasituntinen mene täällä. Aamulla tosiaan lento Long Beachille "tutulla ja turvallisella" JetBlue Airwaysilla. Long Beachilla tunnin venaus ja vaihto Las Vegasiin. Huomenna myös hyvästellään meidän rakas carrier, Chrysler Town&Country, ikävä tulee varmasti nimittäin tolla on niin mukava ja helppo taittaa pitkiäkin matkoja. Olen kruisaillut täällä abouttirallaa 1100 km, eikä vielä tunnu missään.
Palataan asiaan Vegasista, mikäli kasinolta (lue: baarista) joudamme jtn kirjoitteleen. Alla vielä kuvia San Franciscosta ja Napasta.
-Jake
Palataan asiaan Vegasista, mikäli kasinolta (lue: baarista) joudamme jtn kirjoitteleen. Alla vielä kuvia San Franciscosta ja Napasta.
-Jake
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
The ShapeUp Club
Neljä suomalaista kulinaristia ruuan luvatussa maassa ei tiedä hyvää. Housuista napit paukkuu kun joka kulmalla on tarjolla jotain rasvassa uitettua ja kaikki on tietenkin king size, extra large, grande tai jotain muuta vastaavaa. Kohta suunnataan alakerran fitness roomiin ja altaalle kuluttaan äskeisiä fried chickenejä ja pizzoja, puhumattakaan viineistä, joita nautittiin lasi tolokulla wine tastingissa.
Ollaan siis jätetty San Francisco, aka Frisco (paikkaa ei siis saa paikallisten mukaan kutsua kyseisellä nimellä) ja saavuttu hieman pohjoisempana sijaitsevaan Napa Valley'yn. Me kiistellään täällä miten kyseinen sana kirjoitetaan. Mää olisin kirjoittanut varmaan vaan että Napa Valleyhiyn? Valleyyn? Vallyyn? Napa Väliin? Whatever, täällä ollaan.
Vaihteeksi saadaan nauttia hieman luksuksesta, eli majoituspaikkana Hawthorn Inn Suites by Wyndham. Jotain siis motellin ja hotellin välimaastosta, kallistuen kuitenkin mielestämme hotellin puoleen. Tänään on ollut erittäin lämmin ja aurinkoinen päivä, ja suunnattiinkin heti aamusta paikalliseen halpa-halliin, Walmartiin. Niinan kanssa etsittiin lounaaksi salaattia ja täytettyjä leipiä, tuloksetta. Kysyinkin myyjältä, että mistä saisimme kevyttä lounasta automatkalle. Vastaus oli; There is a Burger King around the corner, go there! Se siitä kevyestä lounaasta. Napattiin kuitenkin subit mukaan jotta jaksettiin seuraavalle etapille, Premium Outlettiin.
Outletista tehtiin taas mukavia löytöjä mukavin hinnoin varusteltuna! Premium Outleteista löytyvät siis useiden tunnettujen nimien liikkeitä, kuten Calvin Klein, GUESS, Tommy Hilfiger, Gucci, Michael Kors, Ralph Lauren jne jne. Kamppeita myydään reippaasti alennetuilla hinnoilla, esimerkiksi tänään löysin, taas, Calvinin laukun alta neljänkympin. Me likey.
Napassa käytiin heti majoittumassa motelliin/hotelliin ja jatkettiin nopeasti viinitilalle nimeltä Artesa. Maisemat olivat jälleen kerran uskomattoman kauniit ja suuuuria viinitiloja katsellessa silmä todella nautti näkemästään. Napan alueella on noin 350 viinitilaa ja Artesan valitsimme puhtaasti suositusten perusteella. Nääs majapaikkamme respassa on töissä ruotsalainen Linda, jonka kanssa Jaakko pääsi höpöttelemään ruotsiksi. Linda suositteli Artesaa ja antoi meille 2 in 1 alennuslipukkeet kyseiseen paikkaan.
Tilalla pääsimme maistelemaan noin 7 eri viiniä, ja toki saatiin aina hieman ekstraa kun Olli-Pekan kanssa hieman höpistiin maistattajan kanssa. Maistattajamme Jesus taisi haistaa eurooppalaisen rahan, kun rupesi viiniä siihen malliin lasiin kaatumaan, aina vain kalliimpaa laatua.. No, kyllähän me parit putelit ostettiin myymälästä mukaankin eli ei lainkaan hassumpi reissu. Suosittelemme siis lämpimästi viinitiloilla vierailua mikäli tänne päin sattuu saapumaan!
Jotenkin kummasti viineilyn jälkeen saapui ystävämme, hiukopalan nälkä ja suunnattiin hakemaan kanaa KFC:ltä. Täytyy kyllä sanoa, että ei ollu ihan meikäläisten sapuskaa. Isojen luiden päällä aavistus kanaa ja koko setti uitettu ensinnäkin rasvassa ja toisekseen paksussa BBQ-kastikkeessa. Vaikka kastike normaalisti meijän jengille maistuu, niin nyt ei päässyt tärppäämään. Sorry! Niin, ja kaiken hyvän lisäksi kanojen mukana tuli vielä monta purkkia dippikastikkeita sekä voita, siis voita päälle kaadettavaksi??
Nyt maata röhnötellään majapaikassamme ja koitetaan kerätä voimia, jotta jaksettais lähteä alakertaan salille ja uimaan. Mää epäilen kyllä että suunnataan suoraan sinne altaalle. Tai sitte vaan jäähään tähän. Röhnöttään.
Huomenna matka jatkuu Sacramentoon, jossa joudumme sanomaan hyvästit rakkaalle laivallemme, eli Chrysler Town and Country perhemobiilillemme <3
Meillä on kaikki nää tapletit ja ipponet täynnä kuvia, niin me ei saaha purettua vielä uusia kamerasta, joten päivitämme niitä tänne myöhemmin.
Hejdååååå!
Love, M ja loput ShapeUp Clubilaiset
Ollaan siis jätetty San Francisco, aka Frisco (paikkaa ei siis saa paikallisten mukaan kutsua kyseisellä nimellä) ja saavuttu hieman pohjoisempana sijaitsevaan Napa Valley'yn. Me kiistellään täällä miten kyseinen sana kirjoitetaan. Mää olisin kirjoittanut varmaan vaan että Napa Valleyhiyn? Valleyyn? Vallyyn? Napa Väliin? Whatever, täällä ollaan.
Vaihteeksi saadaan nauttia hieman luksuksesta, eli majoituspaikkana Hawthorn Inn Suites by Wyndham. Jotain siis motellin ja hotellin välimaastosta, kallistuen kuitenkin mielestämme hotellin puoleen. Tänään on ollut erittäin lämmin ja aurinkoinen päivä, ja suunnattiinkin heti aamusta paikalliseen halpa-halliin, Walmartiin. Niinan kanssa etsittiin lounaaksi salaattia ja täytettyjä leipiä, tuloksetta. Kysyinkin myyjältä, että mistä saisimme kevyttä lounasta automatkalle. Vastaus oli; There is a Burger King around the corner, go there! Se siitä kevyestä lounaasta. Napattiin kuitenkin subit mukaan jotta jaksettiin seuraavalle etapille, Premium Outlettiin.
Outletista tehtiin taas mukavia löytöjä mukavin hinnoin varusteltuna! Premium Outleteista löytyvät siis useiden tunnettujen nimien liikkeitä, kuten Calvin Klein, GUESS, Tommy Hilfiger, Gucci, Michael Kors, Ralph Lauren jne jne. Kamppeita myydään reippaasti alennetuilla hinnoilla, esimerkiksi tänään löysin, taas, Calvinin laukun alta neljänkympin. Me likey.
Napassa käytiin heti majoittumassa motelliin/hotelliin ja jatkettiin nopeasti viinitilalle nimeltä Artesa. Maisemat olivat jälleen kerran uskomattoman kauniit ja suuuuria viinitiloja katsellessa silmä todella nautti näkemästään. Napan alueella on noin 350 viinitilaa ja Artesan valitsimme puhtaasti suositusten perusteella. Nääs majapaikkamme respassa on töissä ruotsalainen Linda, jonka kanssa Jaakko pääsi höpöttelemään ruotsiksi. Linda suositteli Artesaa ja antoi meille 2 in 1 alennuslipukkeet kyseiseen paikkaan.
Tilalla pääsimme maistelemaan noin 7 eri viiniä, ja toki saatiin aina hieman ekstraa kun Olli-Pekan kanssa hieman höpistiin maistattajan kanssa. Maistattajamme Jesus taisi haistaa eurooppalaisen rahan, kun rupesi viiniä siihen malliin lasiin kaatumaan, aina vain kalliimpaa laatua.. No, kyllähän me parit putelit ostettiin myymälästä mukaankin eli ei lainkaan hassumpi reissu. Suosittelemme siis lämpimästi viinitiloilla vierailua mikäli tänne päin sattuu saapumaan!
Jotenkin kummasti viineilyn jälkeen saapui ystävämme, hiukopalan nälkä ja suunnattiin hakemaan kanaa KFC:ltä. Täytyy kyllä sanoa, että ei ollu ihan meikäläisten sapuskaa. Isojen luiden päällä aavistus kanaa ja koko setti uitettu ensinnäkin rasvassa ja toisekseen paksussa BBQ-kastikkeessa. Vaikka kastike normaalisti meijän jengille maistuu, niin nyt ei päässyt tärppäämään. Sorry! Niin, ja kaiken hyvän lisäksi kanojen mukana tuli vielä monta purkkia dippikastikkeita sekä voita, siis voita päälle kaadettavaksi??
Nyt maata röhnötellään majapaikassamme ja koitetaan kerätä voimia, jotta jaksettais lähteä alakertaan salille ja uimaan. Mää epäilen kyllä että suunnataan suoraan sinne altaalle. Tai sitte vaan jäähään tähän. Röhnöttään.
Huomenna matka jatkuu Sacramentoon, jossa joudumme sanomaan hyvästit rakkaalle laivallemme, eli Chrysler Town and Country perhemobiilillemme <3
Meillä on kaikki nää tapletit ja ipponet täynnä kuvia, niin me ei saaha purettua vielä uusia kamerasta, joten päivitämme niitä tänne myöhemmin.
Hejdååååå!
Love, M ja loput ShapeUp Clubilaiset
lauantai 19. tammikuuta 2013
Last night in San Francisco
Viimeinen ilta San Franciscossa. Katsotaan motellilla Sinkkuelämää ja haaveillaan pitsasta. Taitaa jäädä tänään kuitenkin välistä. Tänään perjantaina nukuttiin puoli yhdeksään, mutta unta olisi riittänyt kyllä pidempäänkin. Ajeltiin Chinatownissa, joka oli ihan mielenkiintoinen paikka. Odotin innolla pääseväni hippikaupunginosaan Haightiin, mutta mielikuvani pitkähiuksisista hippimiehistä ei ihan täyttynytkään, vaan puistossa makaili lähinnä epämääräisiä spurguja. Heh. "Amerikan terveellisimmässä ruokakaupassa" myytiin muuten Pandan lakritsia.
Syömässä käytiin Macy'sin kattoterassilla Cheesecake Factoryssa, joka oli aivan mahtava paikka. Syötiin pastaa ja Club sandwicheja ja annokset olivat ihan älyttömän isoja. Onneksi saatiinkin osa kotipakettiin. :) Lyhyen shoppailukierroksen jälkeen suuntasimme takaisin motellille. Pesimme myös neljännen kerran pyykkiä tälle reissulle. Pyykkäys on helppoa itsepalvelupesuloissa ja koneellinen maksaa n. 2,5 dollaria + kuivaus n. 1,75 dollaria.
San Francisco on arkkitehtuuriltaan ihan erilainen kuin muu Kalifornia. Talot ovat kauniita, toisin kuin esim. Losin rumat savimajamaiset rakennukset. Jostain syystä en silti tunne kovin syvää viehätystä tätä paikkaa kohtaan. Täällä on jotenkin liikaa eurooppalaista ilmapiiriä amerikkalaiseksi kaupungiksi. En osaa oikein selittää. Siitä tulikin mieleen että tämä tippauskulttuuri on aivan naurettavan epäkäytännöllistä.
Aika on kulunut tosi nopeaa ja matka saisi kestää vielä paljon pidempäänkin. :( 11 päivää jäljellä. Huomenna yritetään lähteä heti aamusta liikenteeseen ja ajaa Walmartin sekä Premium Outletin kautta Napa Valleyn viinitila-alueelle. Pientä viinin maistelua siis luvassa. Siellä viivymme yhden yön ja jatkamme matkaa Sacramentoon. Auto jää Sacramentoon, mutta onneksi Vegasissa odottaa limusiinit. En jaksa odottaa pääseväni sinne. No mutta, nyt nukkumaan.
Terkuin, N
P.S. Tänään jonotimme Miran kanssa vaatekaupan kassalle kun meidän edessä oleva nainen kääntyi ja alkoi puhumaan meille Suomen kieltä hieman murtaen. Hän oli syntynyt Suomessa mutta puheesta päätellen asunut täällä kauan. Myös Olli oli motellin respassa törmännyt Suomi-hupparilla varustettuun paikalliseen mieheen, joka oli vasta vieraillut tuttavansa luona Tampereella. :)
Syömässä käytiin Macy'sin kattoterassilla Cheesecake Factoryssa, joka oli aivan mahtava paikka. Syötiin pastaa ja Club sandwicheja ja annokset olivat ihan älyttömän isoja. Onneksi saatiinkin osa kotipakettiin. :) Lyhyen shoppailukierroksen jälkeen suuntasimme takaisin motellille. Pesimme myös neljännen kerran pyykkiä tälle reissulle. Pyykkäys on helppoa itsepalvelupesuloissa ja koneellinen maksaa n. 2,5 dollaria + kuivaus n. 1,75 dollaria.
San Francisco on arkkitehtuuriltaan ihan erilainen kuin muu Kalifornia. Talot ovat kauniita, toisin kuin esim. Losin rumat savimajamaiset rakennukset. Jostain syystä en silti tunne kovin syvää viehätystä tätä paikkaa kohtaan. Täällä on jotenkin liikaa eurooppalaista ilmapiiriä amerikkalaiseksi kaupungiksi. En osaa oikein selittää. Siitä tulikin mieleen että tämä tippauskulttuuri on aivan naurettavan epäkäytännöllistä.
Aika on kulunut tosi nopeaa ja matka saisi kestää vielä paljon pidempäänkin. :( 11 päivää jäljellä. Huomenna yritetään lähteä heti aamusta liikenteeseen ja ajaa Walmartin sekä Premium Outletin kautta Napa Valleyn viinitila-alueelle. Pientä viinin maistelua siis luvassa. Siellä viivymme yhden yön ja jatkamme matkaa Sacramentoon. Auto jää Sacramentoon, mutta onneksi Vegasissa odottaa limusiinit. En jaksa odottaa pääseväni sinne. No mutta, nyt nukkumaan.
Terkuin, N
P.S. Tänään jonotimme Miran kanssa vaatekaupan kassalle kun meidän edessä oleva nainen kääntyi ja alkoi puhumaan meille Suomen kieltä hieman murtaen. Hän oli syntynyt Suomessa mutta puheesta päätellen asunut täällä kauan. Myös Olli oli motellin respassa törmännyt Suomi-hupparilla varustettuun paikalliseen mieheen, joka oli vasta vieraillut tuttavansa luona Tampereella. :)
perjantai 18. tammikuuta 2013
Dacapo vs. Al Capone ???
SFO ja +17 astetta ja ah niin ihana auringonpaiste. Motellissa haisee lievä tunkka mutta muuten hyvä. Paikka ei tarjoa aamupalaa, mutta käytiin tänään loistavassa paikassa suoraan motellin alakerrassa, nimeltään Peter D's. Paikassa oli töissä kyllä melekonen mamma, hyvällä tavalla. Välillä ei tiennyt että ollaanko Dinerissa vai teatterissa kun täti veti showta siihen malliin että nauruhermot sai kyytiä. Hauskaa! Aamupala oli erinomainen ja maistettiin toki paikan omaa juttua, mustikkapannaria! Päälle aimo kerros kuumaa siirappia ja annos katosi vatsan onkaloihin.
Koska oltiin niin kivoja niin saatiin myös alennusta ja osa tuli jopa täysin ilmaiseksi. Go Finland!
Äpöstyksen jälkeen vyöryttiin autolle ja lähdettiin tutustumaan Alcatrazin vankilasaareen. Lysti maksoi 28 dollaria ja saarelle matkattiin lautalla noin 10 minuuttia. Lauttamatkan aikana saatiin nähdä loistavia maisemia, mm. Golden Gate ja Bay Bridge näkyivät suoraan silmiemme edessä.
Perillä saaressa tutustuimme vankien ja heidän omaistensa, sekä vankilahenkilökunnan silloiseen elämään Audio Tourin avulla. Tourilla edelliset vangit kertoivat arjestaan Alcatrazissa ja ohjasivat meitä liikkumaan paikasta toiseen karmivien sellien seassa. Paikka teki meikäläisiin suuren vaikutuksen monella tapaa. Toisaalta paikka oli karmiva, mutta toisaalta taas äärimmäisen kiehtova ja maisemat saarelta kohti kaupunkia olivat todella kauniit. Todella suosittelemme kaikille, jotka Franciscoon tulee!
Niinalle myös avautui uusi lehti elämässä, kun hänelle tuli ilmi, että suklaapatukka Dacapo ja elinkautisvanki Al Capone ovat kaksi eri asiaa.. ;) reipas. Niinalle täytyy myös nostaa hattua, reppana on kärsinyt kovasta flunssasta koko reissun ja silti on tullut matkassa reippaasti! Viime yönä meinasin kyllä heittää sitä mandariinilla, ku nokka tukossa kuorsas siihen malliin..
Linnareissun jälkeen ajettiin yli THE one and only, Golden Gate Bridge. Ylläri ylläri sillan ylityskin maksoi, eli 6 dollaria köyhdyttiin. No, ei tosin haitannut yhtään kun päästiin ajelemaan ylös koooorkealle näköalapaikoille, joista näky oli uskomaton! Silta on todella kaunis ympäristöineen ja satuimme paikalle vielä juuri ennen auringonlaskua, jolloin aurinko vielä väritti maisemaa entisestään. Paikalliset sporttimiehet polkivat kukkulan päälle ja laskivat pyörällä niin lujaa alas, että meikäläisiä meinas vähän jännittää niiden puolesta. Katsottiin autosta niiden suorituksia ja mässäiltiin Safewaylta ostetuilla herkuilla, kuten ranchilla, kalkkunalla, juustoilla, pastramilla ja salaatilla, jonka kyljessä lukee family package. Salaatti siis vastaa meikäläisten normaalia lounassalaattia. Hampurilaisia saa joka kulmalta, mutta salaattia saa välillä metsästää ja se myös luonnollisesti maksaa hieman enemmän. Koska Jenkeissä ollaan, autossa meillä kulkee kokoajan purkki loistavaa ranch-kastiketta, jota käytämme kaikkeen. Siis kaikkeen. Viimeksi ostettiin light-versio, kun tsekattiin kalorit siitä ehdasta tavarasta.. Namnam hyvvää.
Seuraavaksi suunnattiin alueelle nimeltä Castro. Paikka on siis erittäin suvaitsevainen alue, kaikkine sateenkaaren väreineen. Päästiin myös todistamaan paikallista äksöniä, kun alle minuutissa viereemme pölähti kymmenisen poliisiautoa pillit täysillä huutaen. Ihan ei päästy perille mitä siinä tapahtui, mutta ihmiset ryntäsivät ulos ravintoloista ja kaupoista kyyläämään mitä on meneillään. Me oltiin tietenkin eturivissä.
Tehtiin pientä shoppailua ja napattiin maagisen hyvät pizza slicet mukaan, jotta jaksettiin urheilla itsemme autolle, joka sijaitsi tuhat kilometriä pitkän ylämäen päällä.
Yksi kuuluisuus on myös Lombard Street, joka on siis jyrkkä, JYRKKÄ, S-kirjaimen muotoinen tienpätkä, joka toki käytiin ajamassa. Niemi ratissa selvittiin alas asti ehjinä. Liikenne täällä on taas täysin erilainen kuin vaikkapa Losissa. Mäet on niin jyrkkiä, että mahanpaohjassa välillä tuntuu tosissaan. Onneksi on automaatti, muuten tulis itku.
Tähän mennessä paikka vaikuttaa täydelliseltä meille. Huomenna tutustutaan mm. Chinatowniin ja kokeillaan mitä se on se shoppailu mistä kaikki puhuu. On aika myös jälleen pyykätä naapurin kolikkopesulassa. Kätevää. Halapaa.
P.S me aiotaan takavarikoida Jaakon musiikkilaitteet tulevana yönä. Oikeesti. Me ollaan koko reissu kuunneltu jotain Selena Gomezia, joka on siis Justin Bieberin tyttökaveri ja sen biisit menee kutakuinkin näin; Uu I love you baby, uuu I sing to you about my feelings, uuu love me baby uuu my name is Barbie girl, my song is So fameeeee. Että kohta lentää Niemen IPhone ikkunasta, uskokaa pois. Buahahahaa.
Nyt me katsotaan jotain Kardashian showta telkkarista ja nautitaan tästä American Dreamista!
Kuvia tulee myöhemmin. Hyvää yötä!
Love, M
Koska oltiin niin kivoja niin saatiin myös alennusta ja osa tuli jopa täysin ilmaiseksi. Go Finland!
Äpöstyksen jälkeen vyöryttiin autolle ja lähdettiin tutustumaan Alcatrazin vankilasaareen. Lysti maksoi 28 dollaria ja saarelle matkattiin lautalla noin 10 minuuttia. Lauttamatkan aikana saatiin nähdä loistavia maisemia, mm. Golden Gate ja Bay Bridge näkyivät suoraan silmiemme edessä.
Perillä saaressa tutustuimme vankien ja heidän omaistensa, sekä vankilahenkilökunnan silloiseen elämään Audio Tourin avulla. Tourilla edelliset vangit kertoivat arjestaan Alcatrazissa ja ohjasivat meitä liikkumaan paikasta toiseen karmivien sellien seassa. Paikka teki meikäläisiin suuren vaikutuksen monella tapaa. Toisaalta paikka oli karmiva, mutta toisaalta taas äärimmäisen kiehtova ja maisemat saarelta kohti kaupunkia olivat todella kauniit. Todella suosittelemme kaikille, jotka Franciscoon tulee!
Niinalle myös avautui uusi lehti elämässä, kun hänelle tuli ilmi, että suklaapatukka Dacapo ja elinkautisvanki Al Capone ovat kaksi eri asiaa.. ;) reipas. Niinalle täytyy myös nostaa hattua, reppana on kärsinyt kovasta flunssasta koko reissun ja silti on tullut matkassa reippaasti! Viime yönä meinasin kyllä heittää sitä mandariinilla, ku nokka tukossa kuorsas siihen malliin..
Linnareissun jälkeen ajettiin yli THE one and only, Golden Gate Bridge. Ylläri ylläri sillan ylityskin maksoi, eli 6 dollaria köyhdyttiin. No, ei tosin haitannut yhtään kun päästiin ajelemaan ylös koooorkealle näköalapaikoille, joista näky oli uskomaton! Silta on todella kaunis ympäristöineen ja satuimme paikalle vielä juuri ennen auringonlaskua, jolloin aurinko vielä väritti maisemaa entisestään. Paikalliset sporttimiehet polkivat kukkulan päälle ja laskivat pyörällä niin lujaa alas, että meikäläisiä meinas vähän jännittää niiden puolesta. Katsottiin autosta niiden suorituksia ja mässäiltiin Safewaylta ostetuilla herkuilla, kuten ranchilla, kalkkunalla, juustoilla, pastramilla ja salaatilla, jonka kyljessä lukee family package. Salaatti siis vastaa meikäläisten normaalia lounassalaattia. Hampurilaisia saa joka kulmalta, mutta salaattia saa välillä metsästää ja se myös luonnollisesti maksaa hieman enemmän. Koska Jenkeissä ollaan, autossa meillä kulkee kokoajan purkki loistavaa ranch-kastiketta, jota käytämme kaikkeen. Siis kaikkeen. Viimeksi ostettiin light-versio, kun tsekattiin kalorit siitä ehdasta tavarasta.. Namnam hyvvää.
Seuraavaksi suunnattiin alueelle nimeltä Castro. Paikka on siis erittäin suvaitsevainen alue, kaikkine sateenkaaren väreineen. Päästiin myös todistamaan paikallista äksöniä, kun alle minuutissa viereemme pölähti kymmenisen poliisiautoa pillit täysillä huutaen. Ihan ei päästy perille mitä siinä tapahtui, mutta ihmiset ryntäsivät ulos ravintoloista ja kaupoista kyyläämään mitä on meneillään. Me oltiin tietenkin eturivissä.
Tehtiin pientä shoppailua ja napattiin maagisen hyvät pizza slicet mukaan, jotta jaksettiin urheilla itsemme autolle, joka sijaitsi tuhat kilometriä pitkän ylämäen päällä.
Yksi kuuluisuus on myös Lombard Street, joka on siis jyrkkä, JYRKKÄ, S-kirjaimen muotoinen tienpätkä, joka toki käytiin ajamassa. Niemi ratissa selvittiin alas asti ehjinä. Liikenne täällä on taas täysin erilainen kuin vaikkapa Losissa. Mäet on niin jyrkkiä, että mahanpaohjassa välillä tuntuu tosissaan. Onneksi on automaatti, muuten tulis itku.
Tähän mennessä paikka vaikuttaa täydelliseltä meille. Huomenna tutustutaan mm. Chinatowniin ja kokeillaan mitä se on se shoppailu mistä kaikki puhuu. On aika myös jälleen pyykätä naapurin kolikkopesulassa. Kätevää. Halapaa.
P.S me aiotaan takavarikoida Jaakon musiikkilaitteet tulevana yönä. Oikeesti. Me ollaan koko reissu kuunneltu jotain Selena Gomezia, joka on siis Justin Bieberin tyttökaveri ja sen biisit menee kutakuinkin näin; Uu I love you baby, uuu I sing to you about my feelings, uuu love me baby uuu my name is Barbie girl, my song is So fameeeee. Että kohta lentää Niemen IPhone ikkunasta, uskokaa pois. Buahahahaa.
Nyt me katsotaan jotain Kardashian showta telkkarista ja nautitaan tästä American Dreamista!
Kuvia tulee myöhemmin. Hyvää yötä!
Love, M
torstai 17. tammikuuta 2013
Kuvakalleria
Alla esitämme muutamia kuvia matkaltamme. Nyt ollaan San Franciscossa ja kello on kohta seitsemän illalla. Aiomme nauttia muutaman sidukan ja ottaa makiat unet. Motellina toimii Inn on Broadway ja on aika jees. Täällä siis kolme yötä ja paljon aiotaan touhuta.
Stay tuned.
Love, M
Stay tuned.
Love, M
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)