keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Mietteitä

Niina:
Monta unelmaa on nyt täyttynyt. Ja monta uutta unelmaa syntynyt. Matka oli upea, monipuolinen, hauska, väsyttävä, raskas, kevyt, hohdokas ja ennen kaikkea avartava. Minulle matkan kohokohdiksi nousivat Artesan viinitila Kalifornian Napa Valleyssa sekä ehdottomasti the FABULOUS Las Vegas. Pitäkää minua nyt niin junttituristina kun haluatte, mutta se paikka on aivan uskomaton. Epätodellisen satumainen. Kaupungeista New York jäi realistisessa mielessä lempparikseni. Siellä on kaikille kaikkea ja jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Pienenä pettymyksenä koin ehkä Los Angelesin, joka paljastui lähinnä kulissiksi. Suomaisena en voi käsittää jenkkien tapaa mielistellen kysellä jatkuvasti toistensa vointia ja jatkuvaa small talkin vääntämistä. Niitä ei tule ikävä. Tippauskulttuuriin pääsin edes jollain tapaa sisälle, mutta se on kaikkien epäkäytännöllisyyksien äiti. Kuten myös se että ravintolassa lasku tulee poikkeuksetta kaikille yhteisenä. Näistä pienistä epäkäytännöllisyyksistä huolimatta Yhdysvallat on kyllä hieno ja monipuolinen maa, johon haluaisi tutustua loputtomiin saakka.

P.S. Matkan lopulla koin pienen onnen hetken kun tajusin ostaneeni samaa kanelin makuista ksylitolipurukumia, jota Tori Amos käyttää keikoillaan. ;)

Jake:
Reilu kolmen viikon loma tuli niin tarpeeseen puolentoista vuoden lomattoman ajanjakson jälkeen. Meidän matka ei tosin kaikkein rentouttava loma ollut, mutta mahtavaa ja jokaisen tähän tuhlatun sentin arvoista on silti ollut. Kiirettä on pitänyt ja koko ajan pitänyt olla silmät ja korvat auki, jotta saa imettyä kaiken mahdollisen (ja välillä mahdottomaltakin vaikuttavan) mitä Yhdysvalloilla on tarjoa - tällä maalla on jokaiselle jotain. Mahdollisesti reissun hektisyyden tai ihan jostain muusta johtuvasta syystä olen oppinut myös itsestäni erittäin paljon. Tämä onkin hyvä kohta esittää lämpimät kiitokset ja kumartaa auliisti kanssamatkustajille, rakkaille ystävilleni, ja pyytää syvintä ymmärrystänne - you know what I mean.

San Francisco, New York, Philadelphia sekä pieni, mutta sitäkin vaikuttavampi Pismo Beach ovat jääneet muistoihini mieluisimpina paikkoina, joihin varmasti vielä joskus palaan. San Francisco ja sen alueista Castro on ehdottamasti oma suosikkini, jonne mielellään tulisin esimerkiksi vaihtoon, kunhan sen aika koittaa. Ei-niin-mieleisenä kokemuksena tulee nopeasti mieleen kylmä ja pelottava Baltimore, josta ei ihan hirveästi jäänyt käteen sekä Napa Valleyn ruokaöverit - oli nimittäin Niemellä pikkusen huono olo...

Lukemattomia kokemuksia rikkaampana palaan perjantaina toimistolle ja alan suunnitteleen ensi kesän reissua Ausseihin ja vielä fiilistelen meidän Road Trippiä!

Jaakko

Mira:

Kello on New Yorkin aikaa 00:10 ja Suomen aikaa 07:10. Istutaan Finnairin kyydissä kohti Helsinkiä ja tunnelmat on sekavat. Henkilökohtaisesti toivoin, että lähtöpaikkaamme olisi iskenyt pienehkö lumimyrsky tai vastaava, jonka vuoksi lennot kotiin olisi siirtyneet vaikka semmoiset nelisen päivää. (Siis joku pikku pyry ei mikään joka aiheuttaisi suurempaa haittaa väestölle.)
Moni ajatus ennen reissua muuttui matkan varrella ja muistan kokeneeni ahaa-hetkiä mutta nyt väsyneenä en muista yhtäkään. Kuten aiemmin olen jossain sosiaalisessa mediassa todennut, aivot eivät tule tämän kaiken kokeman ja näkemän perässä samaan tahtiin, eli oma matkani jatkuu vielä kotona.
Yhdysvallat ja erityisesti New York ovat olleet yksi todelllla pitkäaikaisista unelmista ja on hankala käsittää, että toteutimme juuri reissun, jonka kauniina kesäyönä viinilasien ääressä keksimme. Mitään en kadu, mitään en jää jossittelemaan. Jään ainoastaan kaipaamaan ja elän toivoen ,että tulen vierailemaan kyseisessä maassa vielä useasti.

Itselleni reissun parhaat palat tarjosi New York. Se oli kaikkea sitä mitä tiesin ja toivoin ja enemmänkin. Silti toivon, että seuraava vierailukertani Isoon Omenaan sijoittuu kesään. Täytyy sanoa, että kun palasimme länsirannikolta itään, odotin kokoajan pääsyä New Yorkiin. Kun se hetki viimein koitti, tuntui kuin olisin tullut kotiin. Gotta love NYC. Kaikkine sivukujineen, metroreitteineen ja nähtävyyksineen kaupunki on ihana! Minun kaupunkini. Ihmiset siellä ovat one of a kind omalla tavallaan ja todella huomaa sen, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Toki epäkohtiakin löytyy, mutta mistäpä ei. Mutta nyt ei muistella niitä, muistellaan niitä parhaita. Ihania. Rakkaita.

Mieleenpainuvimpia hetkiä olen kokenut myös Los Angelesissa, joka oli toinen eniten odottamaan kohde. Erityisesti luksus, jota kaupunki tarjoaa erittäin varakkaille, kiehtoi minua. Nimenomaan varakkaimmilla alueilla kaupunki näytti kauniilta, lähes epätodelliselta. Tosin oli pakko herätä myös huomaamaan, että elämä ns.tavispuolella ei ollut kovinkaan kummoista. Kuten Niina aiemmin jo totesikin, kaikki tuntui välillä hieman kulissinomaiselta. Angeles on hyvä paikka turisteille. Turistina on helppoa, kaikki parhaat palat tarjotaan maksua vastaan ja jos et halua, askeltakaan ei tarvitse itse taittaa. Lämpimästi suosittelen omatoimista ajelua Hollywood Hillsien kukkuloille, Beverly Hillsiin ja Bel Airiin. Myös Venice Beach ja Santa Monica kannattaa ajoittaa valoisaan ja lämpimään aikaan. Kaikenkaikkiaan, tykkäsin Losista ja olisin toivonut hieman pidempää vierailua sinne.
Muita ehdottomasti minun suosikkejani ovat olleet Washington, Pismo Beach, Philadelphia, San Francisco ja Las Vegas. Kokonaisuudessaan myös automatkamme San Diegosta Sacramentoon oli loistava! Auto ei olisi voinut olla parempi ja kelitkin suosivat meikäläisiä. :) Luottokorttini tykkäsi eniten premium outleteista ja ruokahaluni takertui rapsakkaan jenkkipitsaan ja kalkkunavoileipiin. Monet kahvit on napattu Starbucksista, Walmartit ja Safewayt, sekä Macy's ovat tulleet erittäin tutuiksi ja hotelli/motellielämää on saanut viettää mahan täydeltä. Las Vegasissa suosittelen ehdottomasti Hard Rock Hotel & Casinoa, itärannikolla Courtyard Marriott- hotelliketjua ja budjettimatkaajille Travelodge-motelliketjua. Länsirannikon ihmisistä täytyy vielä mainita heidän avoimuutensa ja huomattavasti parempi palveluasenne kuin idässä.

Nyt jo ehkä uskaltaa ääneen sen sanoa, että ollaan selvitty loistavasti ilman suurempia ongelmia tai muuttujia koko reissun ajan! Koettiin yksi erittäin huono lento, yksi erittäin kamala motelli ja meikäläisen alkumatkan passisekoilutkin saatiin hoidettua. Niin, ja karmivia öttiäisiäkään ei tullut vastaan kuin vasta viimeisenä päivänä! Hyvä meidän joukkue!

Tunti lentoaikaa jäljellä ja en oo nukkunu yhtään. Saas nähä. Paljon tuli taas tekstiä mutta niin vähän asiaa ja murto-osa kaikesta mitä mielessä liikkuuu.
Reissusta jää käteen niin paljon hyvää, että tulen muistelemaan tätä kaikkea aina ilolla ja rakkaudella. Kiitos Niina, Olli ja Jaakko. Kiitos Ameriiikka.
Bye bye Hollywood Hills ja Long live the King yo! ;)

Until we meet again.

Love, M.

1 kommentti:

  1. Olipa kivvaa tekstiä! Ittiäki alko hymyilyttää ja tuli teijjän puolesta semmonen haikeus. Tulukaaha jo Ouluun! :)

    VastaaPoista